Tästä se alkoi...
On upea Elokuun viimeinen sunnuntai aamu, eletään vuotta 1963, vasta äskettäin Välivainion Karhitielle muuttaneena päätin lähteä katsomaan paikkoja. Olin kuullut vanhempieni puhuvan Tarmola talosta tässä lähistöllä, sinne suuntasin askeleeni.
Saavuttuani piha-aluelle siellä oli vilske menossa. Hetken katseltuani moista menoa, päätin mennä mukaan sisään kiemurtelevaan jonoon, joka meni avattujen pariovien oikeaa reunaa, ja sisällä joku kirjuri kysyi nimeä, osoitetta ja syntymä aikaa. Jonon kiemurrellessa pihalle takaisin, tovin ihmeteltyäni minut huudettiin erääseen jonoon, jossa oli saman kokoisia poikia. Isoimmat laitettiin eri ryhmiin. Pihalla huudeltiin hiihtäjiä sinne, suunnistajia tänne. Minut jonoon ohjannut topakka naispuolinen vetäjä ilmoitti sitten isolla äänellä: "olette ilmoittautuneet pikaluistelu harjoituksiin, ja nyt lähdemme Puolivälikankaan maastoon".
Hölkäten mentiin ja perillä jumpattiin, venyteltiin ja hypittiin kummallisesti sivuttain. Loppu vaiheessa käveltiin erikoista kyykkykävelyä. Palattuamme takaisin väsyneenä ja hikisenä Tarmolan takapihalle, tämä naisvalmentaja ilmoitti että seuraavat harjoitukset on ensi Tiistaina 18.00 samassa paikassa. En empinyt hetkeäkään, päätin mennä....olin jäänyt koukkuun!!
Muutaman harjoituskerran jälkeen opin tietämään toisten poikien nimiä, mm Eero Lepistö, Eero Hämeenaho, Matti Kokki, Seppo Leinonen. Ja se tiukka valmentaja oli Tyyne Hemmilä. Seuraavana keväänä sain jo hankittua Tarmon verkkarin, mutta jalassa oli yhä kiinalaiset.
terveisin Paavo S
|