Uutiset

Mika Poutalan kokemuksia Kolumbian MM-kisoista

Topi Kihlanki/Mika Poutala

22.8. 2000

Juttelin Mikan kanssa niistä olosuhteista Columbiassa. Ympäristö oli ollut noin niinkuin eurooppalaisen nuoren näkökulmasta vähintäänkin "eksoottinen". (Kilpailupaikat eivät ehkä sijainneet niissä kaikkien kalleimmissa rakennusympäristöissä.)

Ratakilpailut pidettiin 200m pitkällä "velodromityyppisellä" n. 4-5 metriä leveällä ilmeisesti betonirakenteisella radalla. Kaarteet olivat jyrkät ja voimakkaasti kallistetut. Oman lisänsä antoivat säteittäisesti n. 1m:n välein olevat elementtisaumat jotka täristivät mukavasti. Pojille ja vähän muillekin kilpailijoille tuon tyyppinen rata oli outo. Varsinkin yhteislähdöissä tuntui kuulemma ettei luistelusta tule "yhtään mittään". Tämän tyyppinen rata vaatisi ilmeisesti vähän opettelua. (Kommentti: Näitä kallistettuja ratoja kyllä on maailmalla ja niissä tehdään kovia aikoja, joten niilläkin pitäisi päästä treenaamaan.)

Katukilpailut (maratonia lukuunottamatta) pidettiin 500m pitkällä jalkapallokenttää kiertävällä epäsymmetrisellä radalla. Toisessa päässä mutkat olivat jyrkät, joten myös taito ja taktiikka nousivat korkeaan kurssiin.

Maratoni oli sitten hieman pitemmällä katuradalla. Radat olivat kuitenkin mielenkiintoiset ja ennenkaikkea samat kaikille. Eniten merkillepantavaa oli kuitenkin Mikan kommenteissa se että lujaa mentiin. Perusvauhtikin oli kuulemma "sika kovaa" jossa oli vaikeaa pysyä edes letkassa. Tuommoisesta joukosta löytyi aina urhoollisia tykittäjiä joten lepotaukoja ei suotu. (Kommentti: Ilmeisesti kisat olivat sen verta syrjässä, että mukana ei ollut "turisteja".)

Yhteenvetona: "oli se ihan siisti kisamatka". Omista suorituksista Mika oli sitä mieltä, että kaikki meni sen mukaan mihin oli mahdollisuuksia. Mitään yksittäisiä puutteita/korjattavaa ei keksitty. Vauhtia vaan on saatava lisää; varsinkin miesten sarjassa meno on hurjaa, joten tehoja on lisättävä treeneihin jos mielitään menestyä tällä tasolla.

Tässä oli tällainen lyhyt kuvaus tapahtumista. Pojat ovat nyt niin paljon "reissunpäällä", että emme ole koko porukalla vielä ehtineet analysoida kilpailuja. Ruotsin kisoista on vielä jäljellä pari viikonloppua ja tuosta syyskuun puolesta välistä (ainakin Mikan ja Roopen osalta) alamme valmistella tulevaa jääkautta. Silloin ehdimme vähän enemmänkin "porisemaan" yhdessä.

Olisi kiva saada aikaan hieman värikkäämpikin kertomus kesän tähtihetkistä.

Topi K