Uutiset

Tour de skate: 100km SM

Oravi Savonlinna, 8.2.2009

Jari Kolehmainen raportoi:

Kisaan startattiin 8 miehen runsain voimin -3C pakkasessa ja lumisateessa, tuulta oli n.4m/s. Järjestäjän aurapartiot kulkivat kuitenkin ryhmän edellä, joten lumisateesta ei ollut mainittavaa haittaa jään oltua pääosin todella hyvä. 2 ensimmäistä kierosta mentiin 7miehen ryhmänä. Itse vedin ensimmäisen 5km myötätuuliosuuden ja alun vastatuuliosuutta, kisan sissi Puurtisen Heikki vetikin loppuun ensimmäinen vastatuuliosuuden. 2.kierros mentiin sitten jo vuorovedolla. 3:nen kierroksen alkuun Kotijärvi liu.utteli muulta porukalta karkuun eikä peesiin iskeytyjiä ilmoittautunut.

3-7 kierrokset mentiin Anteroa lukuun ottamatta yhä sopuisasti vuorovedolla, lisäksi yksi mies keskeytti valitettuaan aiemmin varpaiden jäätymistä. Joitakin vaarallisia tilanteita oli luistelijoiden ajettua railoon, ja "takajalan" noustua melko korkealle. 4 kierroksella itsellä jalat alkoivat tuntua heikoilta ja ilmoittelinkin että pudottaudun kihnuttamaan omaa tahtia. Kilpakumppanit tsemppasivat jatkamaan porukassa, onhan se toki kaikille helpompaa kun joukko pysyy suurempana. Näin lopulta pysyin pääjoukossa liki 7.kierroksen loppuun. Vastatuuliosuudella ei porukassa pysyminen ollut oikeastaan vaikeaa, ja lyhyitä vetovuorojakin jaksoi tehdä. Myötätuuliosuudella sen sijaan hopeaa ja pronssia ottanut Salon kaksikko olisi liukunut helposti karkuun, itsellä jalat olivat aivan dieselillä eikä minkäänlaiseen tempon nostoon tuntunut olevan eväitä. Energian suhteen tuli tehtyä emämunaus eikä kisaan ollut lisäenergiaa mukana kuin kaksi juomapulloa laihaa urheilujuomaa, muilta osin mentiin järjestäjän sekamehuilla.

7.kierroksen lopulla sitten ratkesivat Anteron ohelle muut mitalistit. Itse ajoin railoon, kaaduin ja pohje kramppasi. Minkäänlaista kiriä ei enää löytynyt - joko matalasta energiatasosta johtuen tai jalkojen jumiuduttua lajiin kouluttamattoneina - edellä menevän joukon kiinniajamiseksi. Vain hetkeä myöhemmin pääjoukosta myös Puurtinen ajoi railoon ja hänen luistimestaan putosi teränkiinnityspultti. Näin Salon Heikkilä (2.) ja Kymäläinen (3.) olivat kahdestaan irti ja saavuttivat mitalit, jotka toki olisivat saavuttaneet muutenkin, sen verran vahvaa oli heidän menonsa läpi kilpailun.

Lopun matkaa sitten meninkin yksin juuri alkaneessa vesisaasteessa, lumisade oli lakannut noin puolessa välin kisaa. 5km mittaiset vastatuuliosuudet olivat ikimuistoisia tuulennopeuden ollessa jo 6m/s luokkaa. Itsepsyykkaus olikin tuolloin voimakasta ja melko vulgaaria. Etenemistapa noilla vastatuuliosuuksilla oli jotakin mikä vain etäisesti muistuttaa luistelua; selkäpystyssä, n.40cm pitkillä liu.ulla runttaamista. No maaliin lopulta pääsin, eikä se enää tuossa vaiheessa ollut kyseenalaista. Maalintultua yllätyin että kellojen pysähdyttyä kropasta löytyi vielä uusia kipeitä kohtia. Puurtinenkin sitten hankki itselleen ajan eikä mitään kirjainyhdistelmää. 22 viimeistä kilometriä yhdellä terällä, ei paha.

Lopputulema kisasta omalta osalta että ihan mukava kilpailumatka tämäkin. Niin kuin selostajalegenda sanoi "vaikka tekee kipeää, ei haittaa".

Tulokset

Jari Kolehmainen